Yleisneron kotisivujen kautta vuosina 2023-2025 kerättyjen kyselyaineistojen tulokset
Visailijoille luotuun kyselyyn vastattiin kymmenestä eri kunnasta. Valtaosa vastaajista oli turkulaisia, mutta joukkoon mahtui mm. tamperelaisia, raisiolaisia, forssalaisia, lahtelaisia, vaasalaisia, oululaisia ja helsinkiläisiä vastaajia. Yhteensä vastauksia kyselyyn tuli 41.
Toinen osakysely oli osoitettu yrityksille, jotka visoja tilaavat ja järjestävät. Tähän kyselyyn vastauksia saatiin kaksi. Näiden vastaajien käsitykset siitä, mitkä asiat visoihin vetävät ihmisiä, eivät suurelta osin vastaa visailijoiden kokemuksia tai yritykset tekevät valinnan "suosioperusteisesti" vertailematta palveluita tai edes kaivamatta tietoa mahdollisista vaihtoehtoisista palveluista. Tämä antaa ymmärtää, että yrittäjät tarttuvat yleensä vain "hyvältä kuulostavaan palveluun tai tuotteeseen" kykenemättä arvioimaan niiden todellista laatua tai hintaa tai edes välittämättä hinnasta (jos palvelu on suosittu).
MITKÄ TEKIJÄT VETÄVÄT VISOIHIN
Vastaajista yli kolmannes (noin 38%) oli käynyt tietovisoissa yli kymmenen vuotta ja hieman alle neljännes (23%) oli käynyt visoissa alle vuoden. Aktiivisuudessa oli suuria eroja, sillä yli puolet vastaajista kertoi käyvänsä visoissa kerran viikossa, mutta joukkoon mahtui lähes joka päivä visoissa käyviä (noin 9%) ja kerran vuodessa visoissa käyviä (noin 18%).
Menestys ei ole vastaajien keskuudessa erityisesti syy käydä visoissa, vaikka vastaajista melkein puolet ilmoitti joukkueidensa olevan voittotaistelussa. Neljä vastaajista ilmoitti myös voittaneensa kansallisen Baaripähkinän Suomenmestaruuden. Vaikka voittajia ja menestyjiä vastaajiin mahtui, yleisimmät visoihin vetävät tekijät olivat (kyselyssä oli mahdollista antaa useita (maksimissaan kolme) syytä visoissa käymiseen):
1. Hyvät kysymykset
2. Sosiaalisuus
3. Viihdyttävä ja monipuolinen visakokonaisuus
4. Visan aikaansaama jännitys
5. Palkintojen voittamisen mahdollisuus
Suosittuja motivaatiotekijöitä visoissa käymiseen olivat myös paremmuuden tunne, turhan tiedon hyödyntäminen, mahdollisuus yllättyä kysymyksistä ja tuloksista sekä syömisen ja juomisen mahdollisuus. Samoin lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että visailun viihdyttävyyteen vaikuttaa suuresti se, kuinka paljon visassa on joukkueita eli kilpailuasetelmat vaikuttavat huomattavasti lähes puoleen (noin 48%) ja jonkin verran lähes yhtä moneen vastaajaan (noin 46%).
Suurtakaan merkitystä ei kuitenkaan visailijoiden mielestä ollut esimerkiksi juontajalla (noin 14%) tai mahdollisuudella mitata tietouttaan SM-kisoissa (noin 5%).
Parhaaksi visatyypiksi ilmoitettiin sataprosenttisesti yleistietovisa. Vastaajat saivat kuitenkin valita useampia vaihtoehtoja ja seuraavaksi suosituimmat olivat viihde- ja musiikkitietovisa (molemmat noin 40 prosentin kannatuksen) sekä urheilu- ja teemavisat (molemmat saivat noin 29 prosentin kannatuksen).
Parhaat visatyypit:
Yleistietovisa (100), viihde- tai musiikkitietovisa (38), urheilu- tai teemavisat (29).
Kyselyyn vastanneiden mukaan palkinnot ovat hyvä bonus (noin 57%). Tärkeiksi palkinnot ilmoitti vain noin 14 prosenttia vastaajista. Vastaavasti kaksinkertainen määrä vastaajista (noin 28 prosenttia) ilmoitti, etteivät palkinnot "merkitse juuri mitään" tai "eivät mitään".
Vastaajilta ei tullut myöskään mitään selkeää suosikkia palkintosummista tai -määristä. Yleisin vastaus oli, että visan voitosta riittäisi pienet tavara- ja juomapalkinnot (noin 29% vastanneista), mutta kun palkintosummia arvioi laveammin yli puolet vastaajista toivoi jonkinlaista rahamääräistä palkintoa: pienimmillään voittajajoukkueelle 5 euroa per henkilö → voittajajoukkueelle yhteisesti 50 euroa).
Vaikka visakohtaiset palkinnot eivät kovin merkittäviltä vaikutakaan, niin kauden lopuksi parhaalle joukkueelle jaettavasta palkinnosta oli selkeä yksimielisyys: yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kauden lopuksi paras tulisi palkita.
Erikseen on huomioitava, että pieni vähemmistö vastaajista piti parhaana ranking-kauden pituutena kuukautta (kuukausiranking). Yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että kauden tulisi olla useamman kuukauden pituinen. Tästä syystä kannattaa tiedustella etukäteen visailijoilta, millaisen ranking-systeemin he toivoisivat. Oma puolensa kun on siinä, että käytössä on kuukausiranking eli jokainen kuukausi on uusi sarja ja antaa mahdollisuuden menestymiseen myös sellaisille joukkueille, jotka muutoin bongaisivat visan "kesken pitkän kauden".
TIEDOTUS
Moni yritys on huolissaan siitä, millaista tukea he saavat tiedotukseen visoja tarjoavilta. Selvästi yleisin tiedotuskanava on kuitenkin "kaverit" (36/41). Tämä tieto tukee ajatusta visojen sosiaalisesta luonteesta ja vetotekijöistä (sosiaalisuus oli mainittu toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi visoissa).
Toiseksi tärkein tiedotuskanava on ollut sosiaalinen media (yli 50%). Tietoa haetaan visoja tilaavien yritysten sivuilta (noin 38%), mutta niitä seurataan myös visan tuottajan sivuilta (noin 29%). Julisteista tiedon saa alle kymmenen prosenttia vastanneista. Julisteet ovat kuitenkin asia, jota visojen tilaajat usein erikseen toivovat, mutta tämä vaikuttaisi olevan huomattavasti merkityksettömämpi tekijä kuin se, että visoja tilaavat yritykset ilmoittaisivat visoistaan sosiaalisessa mediassa.
Vastaajien mukaan tiedotuksessa tai mainonnassa tärkeintä on: kunhan on esillä (noin 57%) ja selkeys (noin 33%). Värikkyyttä ja räväkkyyttä arvosti 2 vastaajaa 41:stä.
SUOMEN PARHAAT VISAT
Yleisesti visoja arvioidaan hyvien ja monipuolisten kysymysten kautta (yli 90 prosenttia vastanneista). Haastavuus mainittiin toiseksi merkittävämpänä arvioperusteena (noin 14 prosenttia vastanneista). Ero tärkeimmän ja toiseksi tärkeimmän välillä on sen verran suuri, että visojen hyvyyttä arvioidaan lähtökohtaisesti juuri kysymysten monipuolisuuden kautta.
Yksittäisiä, mutta vähemmän merkityksellisiä arvioperusteita ovat mm. vaikeissa kysymyksissä vaihtoehdot (alle 5%), järkevät ajankohtaiskysymykset (alle 5%), hyvä juontaja (alle 10%), tehtävät (alle 10%), hyvä tunnelma (alle 10%) ja mahdollisimman vähän helppoja kysymyksiä (alle 5%).
Hyvän visajuontajan parhaat ominaisuudet ovat kyselyn mukaan: selkeä puhe (alle 50%), nopeus tarkastuksissa (noin 43%), kyky lukea yleisöä ja leppoisuus/ystävällisyys (noin 24%).
Vastaajilla oli myös mahdollisuus listata tietämiään tietovisoja ja asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Vastaajat tulivat siis kymmenestä eri kunnasta ja noin joka kymmenes vastaaja oli voittanut Royal Events Oy:n järjestämän Baaripähkinän SM-finaalin. Joukossa oli siis useita Baaripähkinöissä säännöllisesti käyviä.
Vastaajista noin 57 prosenttia listasi parhaaksi visaksi Yleisneron. Se sai myös kaksi kakkossijaa (näiden vastaajien mielestä Baaripähkinä oli parempi). Baaripähkinän oli listannut parhaaksi noin 24 prosenttia vastaajista. Huomioitavaa on, että 80 prosenttia näistä, Baaripähkinän parhaaksi arvostaneista, vastaajista ei ollut koskaan käynyt Yleisnerossa. Vastaavasti ykkössijoja saivat myös Hotel Kakolan visa Turussa (2. sija Baaripähkinä, ei osallistumisia Yleisnerossa) ja sekalaiset pubivisat Tampereella (2. sija Baaripähkinä, ei osallistumisia Yleisnerossa) sekä Tubavisa Oulussa (ei osallistumisia Baaripähkinässä tai Yleisnerossa).
Yli puolet vastaajista, jotka olivat listanneet Yleisneron (tai jonkin Nero-sarjan visan parhaaksi) oli asettanut Baaripähkinän (tai muut Pähkinät) huonoimmiksi visoiksi. Helsinkiläinen vastaaja oli listannut joukon erilaisia helsinkiläisiä visoja ja ilmoittanut yksikantaan Pähkinöissä käytyään kaikki Pähkinä-tuotteet sellaisiksi, joihin hän ei halua osallistua.
Turkulainen visailija summasi Yleisneron ja Baaripähkinän eroja:
"Eilen Baaripähkinässä puolustusvoittoisella pelillä kairattiin riittävästi pisteitä ja oltiin sijalla 4/21. Se, mihin vajaapeluu kostautuu on ns. "varmojen tietojen" tuomat bonuspisteet (vääristä vastauksista saa tietorastilla miinuksia). Pelaajat tietävät, miksi. Yleisneron tasoitusjärjestelmää tulee joskus ikävä. Siellä alimiehitetyt joukkueet saavat +1 tai +2 pistettä kärkeen. Tasoittaa peliä, mutta ei ratkaisevasti. Yleisnerosta puhuen, kysymykset ovat monipuolisempia kategorioiltaan, laadukkaampia ja kekseliäämpiä kuin Baaripähkinässä. Myös pistelaskujärjestelmä, jossa tieto ratkaisee jokaisella kierroksella, vähentää sattuman osuutta lopputuloksissa (visailijat tietävät mitä tarkoitan). Kärjistäen voisi sanoa että Yleisnero arvostaa laajaa sivistystä ja tietoa, BP vulgaarimpaa lite-versiota. Yleisnero kuuntelee myös tarkalla korvalla asiakaspalautetta ja pyrkii tietoisesti kehittämään genre- ja kysymysvalikoimaa niin, etteivät vain perinteiset urheilu- ja kekkosvisaajat pärjäisi vaan myös uudemman aikakauden ja kulttuurin ilmiöt voivat olla tämän päivän yleistietoa. Ja se tärkein: Yleisneron kysymyksissä pääsääntöisesti pohditaan ja keskustellaan vastausten löytämiseksi enemmän, kun BP on liian usein "apteekin hyllytavaraa". Visa, jossa ei opi mitään, on huono visa. Harmi vain, että Yleisnero on mulle mahdottomana päivänä, mutta silloin kun siellä käy, viihtyvyys on ihan eri luokkaa."
Huomioitavaa on myös se, että verrattaessa Yleisneroa Baaripähkinään, Baaripähkinästä ei ole tarjolla eri vaikeusasteita kuin siinä tapauksessa, että järjestäjä itse valitsee kysymykset. Yleisneroista on olemassa jo lähtökohtaisesti kolme eri vaikeusastetta. Riippuukin siis paljon siitä, minkä vaikeustason Yleisnerosta puhutaan: keskivaikea (LITE) ja jopa siitä kevennetty, helpompi versio (BASIC), ovat vaikeustasoltaan Baaripähkinää keskimäärin vaikeampia.
Lisähuomioita visojen listauksista: Hotel Kakolan ja Tubavisan ohella arvostettuja yksittäisiä visoja olivat mm. "Jokin visa Oulaisissa", Salhonojan visa Tampereella, Wanhan ajan visa Merikulmassa, Hakkaraisen viihdevisa, Jussin visat Oulussa ja Letkunpuiston Helmen visa Oulussa.