Yleisnerotietovisa Yleisnero on yhdistelmä vanhaa perinteisempää pubivisailukulttuuria ja sen suomalaisempaa versiota. Vanhasta perinteestä on tullut alun perin ajatus visojen korkeasta vaikeustasosta, mutta sitä on jouduttu keventämään asteittain. Tästä syystä visatyypistä on tarjolla lähtökohtaisesti kolmea eri vaikeusastetta:

1. PRO (alkuperäinen, haastava)

2. LITE (kevennetty)

3. BASIC ("karvalakkimalli", jossa on enemmän viihdekysymyksiä ja peruskysymyksiä lähtökohtaisesti tilaajille, joilla ei ole käytössä monitoreita ja/tai äänentoistoa)

Tämän lisäksi visailijoiden ja tilaajien toiveista tarjolle on tuotettu neljäs tarjolla oleva visavaihtoehto: 

4. BASIC-mallisen visan englanninkielinen versio monitorille tai ilman

Kukin visoista on siis mahdollista saada monitoriesityksenä, jossa on kolmekymmentä kysymystä ja yksi lisäkysymys tasapistetilanteiden varalle.

Visojen kesto on arviolta 1,5-2,5 tuntiin riippuen osallistujamäärästä ja juontajan juonto- sekä tarkastustahdista.

VISATYYPPIEN KEHITYS JA SISÄLTÖ

PRO-versio oli alkuperäinen, haastava tietovisa, jonka materiaalisessa kiinnitettiin huomiota lähinnä siihen, etteivät kysymykset olisi liian helppoja tai vaikeita eli merkityksettömiä. Kysymysten relevanssissa lähdettiin siitä, että kaiken kysyttävän on oltava jollain tavalla tietyn alan peruskysymyksiä, ovat ne sitten vaikeita tai helppoja ko. alalta.

PRO osoittautui erittäin haastavaksi ja sen seuraajiksi valikoitui paikalliset huipputiimit aina SM-menestyjistä MM-menestyjiin. Ravintoloilta tulleet toiveet kuitenkin olivat, että visa saisi olla hivenen helpompi. Tästä seurasi LITE- ja BASIC-mallisten visojen kehitys. Niistä poistettiin ensimmäiseksi lähes kaikki kysymykset ja helppojen kysymysten osuutta nostettiin: ensin kuudella kysymyksellä, myöhemmin tulleiden palautteiden seurauksena yksi helpompi kysymys poistettiin.

BASIC-visojen kehitys lähti myös yritysten omista resursseista: kaikilla visoja haluavilla ei ole käytössään äänentoistoa ja monitoreita. Siten BASICin ensisijainen tarkoitus oli olla "karvalakkimallinen" "huutovisa". Kysymyksen yksiselitteisyyteen ja selkeyteen keskittyneinä visoista tuli sellaisia, joissa helppojen kysymysten määrä noin puolet kysymyksistä ja sama suhdeluku koskee viihdekysymysten osuutta. 

Kansallisessa vertailussa LITE on piirun verran haastavampi ja monipuolisempi kuin valtakunnallisesti tunnettu Baaripähkinä. Erotuksena on se, että Yleisnerossa on enemmän suoria peruskysymyksiä, jotka haastavat muistelemaan, päättelemään tai edes arvaamaan. Baaripähkinässä on usein liian vaikeita kysymyksiä, joita ei pysty päättelemään tai edes arvaamaan - vailla vaihtoehtoja; joskus puolestaan liian helppoja kysymyksiä, joissa on kaiken lisäksi vaihtoehdot. Yleisnero -visat ovat kysymyksiltään tasalaatuisempia ja sisällöltään tasapainoisempia. Helpommista visoista huolimatta visailijoita ei haluta sen enempää ali- kuin yliarvioida.

PRO on pari pykälää haastavampi kuin LITE eli se on valtakunnallisessa vertailussa haastavuudeltaan ja monipuolisuudeltaan omassa luokassaan. Se ei kuitenkaan sovellu aivan kaikkiin paikkoihin mukana olevien tiedekysymysten vuoksi. Tiedekysymysten osuus visasta on kuitenkin kohtuullinen: 10-20 prosenttia kysymyksistä. Viihdekysymsten osuus vastaavasti on noin 30 prosenttia. Vertailun vuoksi Baaripähkinässä viihdekysymysten osuus on noin 50 prosenttia.

SÄÄNNÖT

Visojen säännöt ovat kehittyneet antamaan visailijoille mahdollisuuden sivistyneeseen veikkaukseen jokaisessa kysymyksessä samankaltaisella riskillä: jokainen kysymys on samanarvoinen eli käytössä on vastauksen tuplausmahdollisuus eli oikealla ruksituksella voi ansaita tuplapisteet.

Sääntötulkinnoissa noudatetaan tietovisojen MM-kilpailujen sääntöjä: jos nimi lausutaan jokseenkin niin kuin kirjoitetaan, vastaus on hyväksyttävä oikeaksi - jos vastaaja pystyy osoittamaan, että tietää asian eikä tule asiavirhettä. Tämän tulkinnan nojalla hyväksytty vastaus filosofi Nietzscheä kysyttäessä voi olla "Niitse" (lausuntatapa määrää, eikä vastaus aiheuta ristiriitaa sen suhteen, kuka toinen voisi olla kyseessä - ei ainakaan Schopenhauer (Soopenhauer). Vastaavasti kysyttäessä showpainista, oikea vastaus ei ole paini, koska ne ovat kaksi eri lajia, vaikka molemmat nimellisesti "paineja" ovatkin.

Visat ovat kehittyneet palvelemaan visailijoita ja tilaajia niiden graafista ulkoasua myöten. Visojen rakenteessa ja ulkoasussa on kuunneltu visailijoilta saatuja palautteita. Tarkoituksena on, että esitykset ovat mahdollisimman selkeitä visailijoita varten ja mahdollisimman helppoja visapaikkojen vedettäviksi - ilman mahdollisia teknisiä haasteita. Säännöt puolestaan painottavat, ettei visoissa ole kyse oikeinkirjoituskokeesta, vaan visojen ja visan juontajan ensisijainen tarkoitus on palvella joustavasti visailijoita, vaikka aivan kaikkia oikealta kuulostavia vastauksia ei voidakaan hyväksyä. Joustavammat sääntötulkinnat ovat johtaneet myös vapautuneempaan tunnelmaan visapaikoilla eli se on vaikuttanut positiivisesti viihtyvyyteen.